Oppisopimus rakennusalalla — opas yrittäjälle ja työntekijälle
Oppisopimus on rakennusalan tehokkain tapa kouluttaa uusia ammattilaisia suoraan työmaalle. Tämä opas käy läpi oppisopimuksen tekemisen, koulutuskorvaukset, palkkauksen ja velvoitteet — selkeästi ja käytännönläheisesti.
Mikä on oppisopimus?
Oppisopimus on työsuhteeseen perustuva koulutusmuoto, jossa opiskelija oppii ammatin pääosin työpaikalla. Rakennusalalla oppisopimus on perinteinen ja hyväksi todettu tapa kouluttaa uusia ammattilaisia — kirvesmiehiä, maalareita, muurareita, LVI-asentajia ja muita rakentamisen osaajia.
Oppisopimuskoulutuksessa oppiminen jakautuu tyypillisesti niin, että 70–80 % ajasta opitaan käytännön työtehtävissä työpaikalla ja 20–30 % teoriaa oppilaitoksessa. Tietopuolinen opetus järjestetään lähijaksoina, jotka kestävät yleensä muutaman päivän kerrallaan muutaman viikon välein.
Oppisopimus solmitaan aina määräaikaisena työsopimuksena. Se on kolmikantainen sopimus, jossa osapuolina ovat työnantaja, opiskelija ja koulutuksen järjestäjä (oppilaitos). Oppilaitos vastaa koulutuksen suunnittelusta, teoriaopetuksesta ja tutkinnon arvioinnista. Työnantaja vastaa käytännön ohjauksesta työpaikalla.
Rakennusalalla oppisopimus on erityisen toimiva koulutusmuoto, koska ammattitaito kehittyy nimenomaan käytännön työssä. Luokkahuoneessa ei opi rakentamaan — työmaalla oppii. Oppisopimus yhdistää nämä molemmat: opiskelija saa ammatillisen tutkinnon ja samalla todellisen työkokemuksen.
Oppisopimuksen hyödyt rakennusalan yrittäjälle
Rakennusalan työvoimapula on todellinen ongelma, ja oppisopimus on yksi tehokkaimmista ratkaisuista siihen. Tässä tärkeimmät hyödyt työnantajan näkökulmasta:
1. Edullinen tapa rekrytoida. Oppisopimuskoulutus on työnantajalle maksuton — koulutuksen järjestäjä vastaa teoriaopetuksen kustannuksista. Työnantaja maksaa ainoastaan oppisopimustyöntekijän palkan, joka on TES:n mukaan alhaisempi kuin täysin ammattitaitoisen työntekijän palkka.
2. Koulutuskorvaus. Työnantaja saa koulutuksen järjestäjältä koulutuskorvausta, joka kompensoi työpaikkaohjauksesta aiheutuvia kustannuksia. Korvaus on tyypillisesti 1–3 euroa tunnilta, ja se kattaa osan siitä ajasta, jonka kokenut työntekijä käyttää oppijan ohjaamiseen.
3. Sitoutunut työntekijä. Oppisopimus on määräaikainen, yleensä 2–3 vuoden sopimus. Sen aikana työntekijä sitoutuu yritykseen ja oppii juuri ne tavat ja käytännöt, joita yritys tarvitsee. Koulutuksen jälkeen sinulla on valmis ammattilainen, joka tuntee yrityksen toimintatavat.
4. Räätälöity osaaminen. Toisin kuin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa, oppisopimuksessa voit ohjata oppimista niihin osa-alueisiin, joita yrityksessäsi tarvitaan. Jos erikoistut esimerkiksi puurakentamiseen, oppija oppii nimenomaan puurakentamisen ammattilaiseksi.
5. Osaajapula helpottuu. Rakennusalalla kilpailu kokeneista ammattilaisista on kovaa. Oppisopimuksella voit kasvattaa omaa osaajapoolia sen sijaan, että yrität rekrytoida valmiita ammattilaisia markkinoilta.
Miten oppisopimus tehdään? Vaihe vaiheelta
Oppisopimuksen solmiminen on suoraviivainen prosessi, mutta se vaatii yhteistyötä koulutuksen järjestäjän kanssa. Tässä vaiheet:
1. Yhteydenotto koulutuksen järjestäjään. Ota yhteyttä paikalliseen ammattiopistoon tai aikuiskoulutuskeskukseen, joka järjestää rakennusalan oppisopimuskoulutusta. Koulutuksen järjestäjä neuvoo koko prosessissa ja hoitaa hallinnolliset järjestelyt.
2. Opiskelijan valinta. Voit joko palkata uuden työntekijän oppisopimuksella tai solmia oppisopimuksen nykyisen työntekijän kanssa, jolla ei vielä ole alan tutkintoa. Opiskelijan ei tarvitse olla nuori — oppisopimus sopii kaikenikäisille.
3. Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Koulutuksen järjestäjä laatii yhdessä opiskelijan ja työnantajan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Siinä määritellään, mitä osaamista opiskelijalla jo on, mitä pitää oppia ja miten oppiminen tapahtuu työpaikalla ja oppilaitoksessa.
4. Oppisopimuksen allekirjoitus. Oppisopimus on samalla työsopimus. Siinä sovitaan työsuhteen ehdot (palkka, työaika, koeaika) ja koulutuksen järjestelyt. Sopimuksen allekirjoittavat työnantaja, opiskelija ja koulutuksen järjestäjä.
5. Työpaikkaohjaajan nimeäminen. Työnantajan on nimettävä kokenut työntekijä työpaikkaohjaajaksi, joka vastaa opiskelijan ohjaamisesta päivittäisessä työssä. Ohjaaja ei tarvitse erillistä koulutusta, mutta koulutuksen järjestäjä tarjoaa yleensä lyhyen perehdytyksen ohjaajan tehtävään.
6. Koulutus alkaa. Opiskelija aloittaa työt normaalisti ja osallistuu teoriajaksoille oppilaitoksessa sovitun aikataulun mukaan. Teoriajaksojen ajalta opiskelija saa opintososiaaliset edut (esim. päiväraha ja matkakorvaukset) koulutuksen järjestäjältä.
Koulutuskorvaus ja palkkaus
Koulutuskorvaus työnantajalle on rahallinen kompensaatio, jonka koulutuksen järjestäjä maksaa työnantajalle työpaikkaohjauksesta aiheutuvista kustannuksista. Korvauksen suuruus vaihtelee, mutta rakennusalalla se on tyypillisesti noin 1–3 euroa tunnilta.
Koulutuskorvauksen suuruus riippuu suoritettavasta tutkinnosta, ohjauksen tarpeesta ja koulutuksen järjestäjän rahoituksesta. Korvaus sovitaan oppisopimuksen yhteydessä. Kaikki koulutuksen järjestäjät eivät maksa koulutuskorvausta, mutta rakennusalalla se on yleinen käytäntö.
Palkkaus määräytyy rakennusalan työehtosopimuksen mukaan. Oppisopimustyöntekijän palkka on vähintään 85 % sijoituspalkkaryhmän mukaisesta palkasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aloittavan oppisopimustyöntekijän tuntipalkka on noin 11–13 euroa, ja se nousee osaamisen ja tutkinnon edistymisen myötä.
Palkan lisäksi työnantaja maksaa normaalit sivukulut: eläkevakuutus (TyEL), tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus ja sairausvakuutusmaksu. Sivukulut ovat yhteensä noin 30–35 % palkan päälle. Nämä on tärkeää huomioida, kun lasket oppisopimustyöntekijän todellista kustannusta yritykselle.
Teoriajaksojen palkkaus: Työnantaja ei yleensä maksa palkkaa oppilaitoksen teoriajaksojen ajalta. Opiskelija saa näiltä päiviltä opintososiaaliset edut koulutuksen järjestäjältä. Tämä on selvä etu työnantajalle verrattuna pelkkään palkkatukityöllistämiseen.
Laske oppisopimustyöntekijän työkustannukset osaksi urakkalaskentaa — kokeile Massoita.
Varaa demoRakennusalan tutkinnot oppisopimuksella
Oppisopimuksella voi suorittaa kaikkia rakennusalan ammatillisia tutkintoja. Yleisimmät oppisopimuksella suoritettavat tutkinnot rakennusalalla ovat:
Perustutkinnot (2–3 vuotta):
- Talonrakentaja — yleisin rakennusalan perustutkinto, joka antaa laajan pohjan talonrakentamisen eri osa-alueisiin
- Maalari — pintakäsittelyalan perustutkinto, joka kattaa sisä- ja ulkomaalauksen sekä tapetointityöt
- Muurari — muuraus- ja rappaustöiden ammattilainen
- LVI-asentaja — lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtoasennusten perustutkinto
- Sähköasentaja — sähkö- ja automaatioasennusten perustutkinto
- Lattianpäällystäjä — lattianpäällystystöiden erikoisosaaja
Ammattitutkinnot (1–2 vuotta): Ammattitutkinto on tarkoitettu henkilöille, joilla on jo työkokemusta alalta. Esimerkkejä ovat talonrakennusalan ammattitutkinto, kirvesmiehen ammattitutkinto ja pintakäsittelyalan ammattitutkinto.
Erikoisammattitutkinnot: Kokeneille ammattilaisille suunnattuja tutkintoja, kuten rakennusalan työnjohtajan erikoisammattitutkinto. Nämä edellyttävät yleensä usean vuoden työkokemusta alalta.
Oppisopimuksen kesto riippuu suoritettavasta tutkinnosta ja opiskelijan aikaisemmasta osaamisesta. Jos opiskelijalla on jo alan kokemusta, tutkinto voidaan suorittaa lyhyemmässä ajassa aiemman osaamisen tunnustamisen kautta.
Vastuut ja velvoitteet
Oppisopimuksen onnistuminen vaatii kaikkien osapuolten sitoutumista. Tässä kunkin osapuolen keskeiset vastuut:
Työnantajan vastuut:
- Järjestää opiskelijalle monipuolisia ja tutkinnon vaatimusten mukaisia työtehtäviä
- Nimetä ammattitaitoinen työpaikkaohjaaja, joka ohjaa opiskelijaa päivittäin
- Maksaa TES:n mukainen palkka ja hoitaa työnantajavelvoitteet (vakuutukset, sivukulut)
- Vapauttaa opiskelija teoriajaksoille oppilaitokseen sovitun aikataulun mukaisesti
- Huolehtia työturvallisuudesta ja perehdytyksestä kuten muillakin työntekijöillä
Opiskelijan vastuut:
- Suorittaa annetut työtehtävät huolellisesti
- Osallistua teoriaopetukseen ja tehdä oppimistehtävät
- Noudattaa työaikoja ja työpaikan sääntöjä
- Hankkia tarvittavat kortit: työturvallisuuskortti, tulityökortti ym.
Koeaika: Oppisopimuksessa koeaika voi olla enintään 6 kuukautta. Koeaikana kumpi tahansa osapuoli voi purkaa sopimuksen ilman erityistä syytä. Koeajan jälkeen oppisopimus on käytännössä purkamaton ilman molemminpuolista sopimusta tai erityisen painavaa syytä.
Miten Massoi auttaa oppisopimustyöntekijöiden kanssa?
Oppisopimustyöntekijä on investointi tulevaisuuteen, mutta hänen työkustannuksensa on laskettava oikein tarjouslaskennassa. Oppisopimustyöntekijän työn tehokkuus on erityisesti alkuvaiheessa alhaisempi kuin kokeneen ammattilaisen, mikä on huomioitava urakkahinnoittelussa.
Massoin AI-pohjainen tarjouslaskenta auttaa sinua:
- Laskemaan työkustannukset tarkasti eri palkkatasoilla — myös oppisopimustyöntekijöiden alhaisemmalla palkalla
- Huomioimaan sivukulut ja lisät automaattisesti, jotta todellinen työkustannus on oikein
- Arvioimaan realistisen työmäärän, kun tiimissä on sekä kokeneita ammattilaisia että oppijoita
- Tuottamaan tarkan tarjouksen, jossa kate kestää myös oppisopimustyöntekijän alkuvaiheen hitaamman tahdin
Kun tarjouslaskenta on tarkka, voit palkata oppisopimustyöntekijän ilman pelkoa siitä, että urakoiden kannattavuus kärsii. Tarkka laskenta on edellytys sille, että uskallat investoida uusien osaajien kouluttamiseen.
Usein kysytyt kysymykset oppisopimuksesta
Mitä oppisopimus maksaa työnantajalle?
Oppisopimustyöntekijälle maksetaan TES:n mukainen palkka, joka on vähintään 85 % palkkaryhmän mukaisesta palkasta. Työnantaja saa koulutuskorvausta noin 1–3 euroa tunnilta oppilaitokselta, mikä kattaa osan ohjauksen kustannuksista. Koulutus itsessään on työnantajalle maksuton.
Mikä on oppisopimuksen koulutuskorvaus?
Koulutuskorvaus on rahallinen korvaus, jonka koulutuksen järjestäjä maksaa työnantajalle työpaikalla tapahtuvan ohjauksen kustannuksista. Korvauksen suuruus vaihtelee noin 1–3 euroa tunnilta riippuen tutkinnosta ja koulutuksen järjestäjästä.
Kuinka pitkä oppisopimus on?
Oppisopimuksen kesto riippuu tutkinnosta. Rakennusalan perustutkinto kestää oppisopimuksella tyypillisesti 2–3 vuotta. Ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto voi kestää 1–2 vuotta, jos opiskelijalla on jo alan kokemusta.
Voiko oppisopimuksen purkaa?
Oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Koeaikana (enintään 6 kuukautta) sopimuksen voi purkaa kumpi tahansa osapuoli. Koeajan jälkeen purkaminen edellyttää molemminpuolista sopimusta tai erityisen painavaa syytä, kuten vakavaa sopimusrikkomusta.
Mikä on oppijan palkka rakennusalalla?
Oppisopimustyöntekijän palkka on rakennusalan TES:n mukaan vähintään 85 % sijoituspalkkaryhmän palkasta. Käytännössä aloittavan oppijan tuntipalkka on noin 11–13 euroa, ja se nousee koulutuksen edetessä.
Haluatko nähdä miten Massoi toimii?
Varaa demo ja näytämme miten AI laskee määrät ja tekee tarjouksen puolestasi. 30 min, ei sitoumuksia.