Raudoitustöiden tarjouslaskenta — AI laskee kilot puolestasi

Raudoituksen tarjouslaskenta perustuu teräsmäärään kiloina, ja kilot on poimittava rakennepiirustuksista tankokohtaisesti: jokaisesta teräksestä lasketaan koko (esim. T10, T12, T16), kappalemäärä, pituus ja sitä kautta paino (kg/m). Harjateräs A500HW painaa noin 0,62 kg/m (T10), 0,89 kg/m (T12) ja 1,58 kg/m (T16), joten teräskoon tunnistaminen vaikuttaa suoraan kokonaiskiloihin. Yhdessä anturassa voi olla useita teräskokoja, pituusteräkset, haat ja lisäteräkset — kaikki lasketaan omina nimikkeinään.

Pelkkä piirustuksen mukainen teoreettinen teräspituus ei riitä, koska jatkospituudet kasvattavat menekkiä. Limijatkoksen pituus riippuu teräskoosta, betonin lujuusluokasta ja tartuntaolosuhteista, ja se voi olla useita kymmeniä halkaisijoita (tyypillisesti 40–50 × tangon halkaisija). Pitkät teräkset katkaistaan ja jatketaan, jolloin jokainen jatkos lisää kiloja, ja myös haat ja taivutukset kuluttavat terästä suoraa mittaa enemmän. Nämä on huomioitava ennen kuin kilot hinnoitellaan.

Raudoituksen kustannus jakautuu materiaaliin (€/kg) ja työhön (€/kg), ja työn osuus vaihtelee voimakkaasti raudoituksen monimutkaisuuden mukaan. Verkkoraudoitus on nopeaa asentaa ja hukka on pieni (3–5 %), kun taas tiheä irtoteräsraudoitus pilareissa ja palkeissa on hidasta ja hukka nousee 8–12 %:iin katkaisujen ja taivutusten takia. Tehtaalla esikatkotut ja -taivutetut teräkset vähentävät työmaahukkaa ja nopeuttavat asennusta mutta nostavat materiaalin yksikköhintaa — tämä vaihtokauppa kannattaa laskea kohdekohtaisesti.

Massoi laskee raudoituskilot rakennepiirustuksista automaattisesti: se tunnistaa teräskoot, laskee kappalemäärät, pituudet ja kokonaispainot sekä erittelee verkot neliömetreinä. Kun kilot ovat valmiina rakenteittain, urakoitsija voi hinnoitella materiaalin ja työn erikseen ja lisätä realistisen jatkos- ja hukkavarauksen — sen sijaan että laskisi satoja teräksiä käsin.